Kirkko

Nykyinen kirkko valmistui v. 1781 ja on järjestyksessään kolmas. Jumalanpalvelukset pidetään kirkossa kesäaikoina ja suurien juhlapyhien aikaan. Kirkollisia toimituksia ja konsertteja kirkossa on ympäri vuoden.

Kirkon on suunnitellut yli-intendentti Carl Fredrig Adelcrantz Tukholman intendenttikonttorista, ja rakennusmestarina toimi alakiiminkiläinen Bengt Paso. Kirkon saarnatuoli on vuodelta 1782.

Kirkko on uusklassista tyyliä edustava ristikirkko. Kirkkosaliin mahtuu nykyisellään n. 700 ihmistä.

Kirkon alttaritaulu on oululaisen Johan Gustaf Hedmanin maalaama. Sen ovat lahjoittaneet kirkkoherra Abr. Montin, kappalainen J.H. Kranck ja nimismies Cr. J. Planting.

Muut neljä kirkossa olevaa maalausta ovat tukholmalaissyntyisen taiteilijan Peter Bergströmin käsialaa. Maalausten aiheina ovat Jeesus Getsemanessa, Pyhä ehtoollinen, Jeesus ristillä sekä Jeesus ja kaksi muuta ristillä. Maalaukset ovat vuosilta 1741 – 1743.

Pudasjärven kirkon urut ovat valmistuneet vuonna 2009. Urkujen toteutuksesta vastasi Sotkamon urkurakentajat. Urut eivät ole ns. tyyliurku, mutta äänikertavalinnoissa on ollut esikuvana Pohjoismaisen romantiikan ajan urkurakennustyyli. Uruissa on 24 äänikertaa, kaksi sormiota ja itsenäinen jalkio. Toinen sormio on paisutuskaapissa. Lisätietoja ja urkujen tarkka dispositio löytyy urkurakentamon sivuilta, osoitteesta http://www.sotkamonurkurakentajat.fi/pudasjarvi.html

Kirkon alttaripöytänä on edellisen kirkon pitkään kadoksissa ollut kivialttari. Vuoden 1707 inventaarioluettelossa on maininta, että kauppias Juho Juhonpoika Tolvanen on lahjoittanut varat alttaripöytään. Pudasjärven alttaripöytä on punaruskeaa sedimenttikiveä. Isonvihan aikana 25.1.1715 kasakat rikkoivat alttarin ja ryöstivät sen ja aluskiven. Pöytä löytyi myöhemmin tien ohesta hyljättynä, todennäköisesti painavuutensa vuoksi. Alttarin rekonstruktiotyön suunnitteli ja toteutti Museoviraston konservaattori Pentti Pietarila. Kunnostettu pöytä otettiin käyttöön vuonna 1989. Alttari on italialaista tyylisuuntausta, jonka esikuva on viisijalkainen pöytä. Ainoan säilyneen jalan kapiteelin kuvio on peräisin jo viikinkiajalta ensimmäiseltä vuosituhannelta. Kuvioaihe juontaa Pietarilan mukaan juurensa Irlannin kautta Persiaan saakka. Alttaripöydän neljässä kulmassa on neliönmuotoiset puulaatat, joiden päälle museoviraston konservaattori Pentti Pietarila teetti hopeiset ympyräristit.

Vapaaehtoiskomppanian lippua Kustaa III:n sodan ajoilta 1788 – 90 säilytetään kirkon sakaristossa. Lipun karhuaihe on sama kuin seurakunnan vanhassa sinetissä ja nykyisin karhu esiintyy Pudasjärven kaupungin vaakunassa.

Kellotapuli

Kirkon kellotapulin on suunnitellut ja rakentanut ylikiiminkiläinen Heikki Väänänen v. 1761. Tapuli on tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen, asteittain ylöspäin kapeneva tapuli. Pohjakerros ja kellohuone ovat neliömäiset, mutta ylin osa on kahdeksankulmainen. Pohjakerroksen läpi kulkeva holvattu käytävä toimi aikoinaan juhlavana porttina kirkkopihaan.

Kellotapulin ulkoseinässä, oven yläpuolella ja kelloluukkujen alapuolella on Mikael Toppeliuksen, tuon ajan tunnetuimman suomalaisen kirkkomaalarin, ainoat tunnetut ulkomaalaukset vuosilta 1765 – 1766.

Kellotapulin ensimmäinen ns. suurempi kello on lahja kuningatar Kristiinalta vuodelta 1641. Kello valettiin suuremmaksi Tukholmassa vuosina 1806 – 1807. Seurakunta hankki pienemmän kellon v. 1706. Kirkonkellot säilyivät maahan kätkettyinä isonvihan yli.

Suuremmassa kellossa on kalevalamittainen teksti:

Drottningi Varsin Valittu
CHRISTINA se Kiitettävä
Minun Lahjaksi Lähätti
Pudasjärven Järvimaahan
Kuin Mun Vuodet Vanhantivat Kovin Kuluin Äännellessä
Valoi Walaja Mokoma
Minun Mitä Suuremmaksi
Ison Verran Vahwemmaksi.
Vuonna 1807 valettu Stockholmissa Carl Fr. Grönwallilta

Kuin sun korvissa komean
Minun ääneni äkännet
Muista kurja kuolevasi
Muista kirkkohon keretä
Muista vaaroja varoa.

Kirkon pihamaa

Kirkon pihamaalla on muistomerkki katovuosien aikana nälkään kuolleiden muistoksi. Muistomerkissä on teksti: ”Pudasjärvellä kuoli katovuosina 1866—1868 962 ihmistä nälkään, minkä muistoksi tämä kivi on pystytetty. Anna meillä tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Matteus 6:11”

Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki pystytettiin kesällä 1955.
Muistomerkin tekstissä sanotaan:
”Isänmaan ja kotien puolesta.
Sankarien muisto elää.”

Pudasjärven ensimmäisenä kirkkoherrana palveli vuodesta 1639 Josephus Palmannus. Hänen muistonsa on säilynyt pudasjärvisten mielessä siksi, että hän ja hänen perheensä hukkuivat paluumatkalla kirkosta pappilaan myrskyävällä Pudasjärvellä kirkkokansan silmien edessä helluntaina 1666. Noin 300 vuotta myöhemmin nousi järvestä kalaverkon mutkassa hyvin säilynyt Raamattu: vuonna 1642 Tukholmassa painettu ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu. Palmannuksien haudalle on pystytetty kivinen muistomerkki.